ETÄPÄIVÄN PLUSSAT JA MIINUKSET

Maanantaita!
Onko etätyöt tuttu juttu vai onko niihin edes mahdollisuutta? Itselläni onni on työskennellä sellaisessa työpaikassa, jossa etäpäivät on sallittuja ja aina välillä niitä teenkin. Aika usein teen etänä silloin, kun on jokin lääkäri tms. käynti keskellä päivää. On turha puolenpäivän jälkeen enään lähteä bussilla Helsinkiin töihin. Tai kesällä loma-aikana, kun on hiljaisempaa, niin etäpäivät ovat käteviä. Viime perjantaina myös, kun lakko ja sää vaikutti pääkaupunkiseudun liikenteeseen, niin etäpäivä toi helpotusta kummasti. Aika harvoin kyllä kuitenkaan olen etäpäivällä ja taas tuli sellainen olo, että miksipä en tee useammin. Aamulla saa nukkua helposti tunnin pidempään, kun ei tarvitse laittautua, tehdä eväitä jne. Avaan yleensä koneen ihan rauhassa, kun muut vielä nukkuvat ja mikäs sen kivempaa aloitaa työt yökkäri päällä, villasukat jalassa ja oma kahvikuppi kädessä. Väitän, että kynttiläkään ei oo yhtään pöllömpi "työvalo" ;)




Meillä saa lapsetkin nukkua näinä päivinä hieman pidempään, kuin normaalisti, jolloin he haluavat nousta ennen kuin lähden töihin. Perjantaina vein lapset jopa aamulla autolla kouluun ja tämä olikin kerrassaan luksusta heidän mielestä :) Lupasin myös ekaluokkaiselleni, että ei tarttekaan mennä iltapäiväkerhoon, vaan voi suoraan tulla koulusta kotiin. (tämä osoittautui lopulta niiiin virheeksi)

Talo kun tyhjenee, niin samat työt alkaa kuin toimistollakin, mutta vitsit on kiva kyllä kotona aina välillä tehdä niitä. En usko, että olisi mun juttu tehdä jatkuvasti kotona töitä, mutta silloin tällöin, niin tykkään kyllä! Viime viikolla tosin huomasin, että jatkuva kotona työskentely ei toisestakaan syystä sopisi meikäläiselle pidemmän päälle..nimittäin napostelen jatkuvasti jotain! Vähänväliä on juustonkanttura kädessä tai jätskikuppi koneen vieressä, EI HYVÄ 😮

Iltapäivällä sitten tulikin ensimmäinen lapsonen kotiin ja oli innoissaan kun oli äiskä antamassa välipalaa. Ja vielä pannaria, nam! Ei siinä mitään, myönnän, että tuntui kivalle itsekkin olla kotona vastassa, kun toinen tulee koulusta. No tästä pääsemmekin sitten jo tuolla ylempänä mainittuun virheeseen eli siihen kun annoin ekaluokkaiselleni luvan jättää ip väliin ja tulla suoraan koulusta kotiin. Ehti varmaan mennä vartti, niin täällä oli sellainen sotatanner olohuoneessa meneillään, että huh! Pelinohjaimet ja tyynyt lentelivät, kun nämä kaksi ottivat yhteen ja mietin vaan, että nyt kun puhelin soisi ja asiakas soittaisi niin morjens..! Ei tulisi mitään. Tilanne saatiin hallintaan sillä, että kummatkin häädin ulos, mutta sieltäkin tuli toinen myrtsinä aika nopeasti takaisin sisään, oli pahemman luokan kriisi sisaruksilla meneillään. Kyselinkin, että mikäs nyt on homman nimi, niin toinen oli ottanut paremman lumilapion ja oli tietty maailman tyhmin. No onneksi sentään toinen riitapukari jäi ulos touhuamaan, niin saatiin loppu iltapäiväksi rauha maahan ja minä pystyin keskittymään töihin. Eihän tuo nyt toki aina ole tuollaista, mutta tänään oli ja sieltä hurjemmasta päästä :) Eli etäpäivien ainoat miinukset ovat tappelevat sisarukset ja opetuksena itselleni taas kerran: lapset saa olla ip:ssä tai kavereilla oikein mielellään näinä etäpäivinä. Työn teosta ei tule yhtään mitään, jos yhdet riehuvat keskenään tai juutuupit pauhaa vieressä.

Kivaa viikkoa sulle ♡