Heippa vain! Nyt ollaan kuulkaas jännän äärellä, ei niinkään tämän joulun takia vaan eräs rakkaimistani on synnyttämässä tällä hetkellä, huh! En muista kyllä milloin viimeksi jokin asia saa meikäläisen pään näin pyörälle ja vähän väliä saa pyyhkiä silmäkulmaa jo pelkästä ajatuksesta. Elämän pieniä suuria ihmeitä ♡ Tämä joulu taitaa saadakin aivan uuden merkityksen ♡
Mutta niin, 3 yötä jouluun on, laskin aivan itse..ja tosiaan eilen laskin väärin, mutta tänään jo matikkakin luistaa ;) Ollaanko siellä jo rauhoittumassa joulun viettoon vai onko vielä pitkä lista asioita hoidettavina? Meillä on siitä erilainen joulu tänä vuonna, että me lähdetään tosiaan pohjoiseen sitä viettämään. Ensimmäinen joulu itselleni, kun en ole kotona. Ja ensimmäinen joulu kun en ole äitini kanssa. Jonkinlaiseksi perinteeksi on muodostunut, että minun puolelta osa perhettä on olleet meillä aattona ja sitten joulupäivänä ollaan jatkettu joulun viettoa mieheni perheen luona ♡ Tällä kaavalla ollaan menty monen monta vuotta. Nyt tänä jouluna tuo mieheni suku on lähdössä pohjoiseen isomummin ja ukin luokse ja tuo laittoi meidänkin pesueen joulusuunnitelmat uusiksi. Ja tästä halusinkin kirjoittaa, että miten tällainen kaavoihin kangistunut sen oikein tekee :)
Välillä on hyvä vaan muokkaa hieman niitä vanhoja kaavoja ja muuttaa hieman kenties mallia. Kuitenkin niin, että se sopii itselleen. Ajatella uudella tavalla. Ehkä aluksi vähän pakottaakin itsensä siihen. Antaa niiden omien ajatusten ja vanhojen tapojen ollakkin siellä taka-alalla. Olla valmis ottamaan vastaan rohkeasti jotain uutta. Jotkut perinteet on hyvinkin rakkaita ja tärkeitä, mutta eikö niitäkin voi hieman muuttaa ja ehkäpä toteuttaa niitä jossain muualla? Tämän kun uskaltaa tehdä, niin voi saadakin kenties jotain vielä rikkaampaa tilalle. Täytyy vain uskaltaa eikä aina ajatella sitä tuttua ja turvallista. Välillä kurkata aidan raosta toiselle puolelle ja sitä huomaakin pian, että sinnehän voi jo hypätäkkin. Ja aina pääsee takaisin. Pysyttekö mukana? :)
Itselleni on aina ollut joulu todella tärkeä ja se, että saan olla kotosalla. Nyt kuitenkin päätin heti, että tänä jouluna voimme tehdä asiat toisin ja joustan tässä asiassa. Jos tuo toinen ihana, iso perheemme lähtee kerta pohjoiseen, niin tottakai lähdetään mukaan. Onhan se miehelleni tosi tärkeä juttu ♡ Ja niinhän se olikin ja hän ajatteli meillä samoin. Päätin siis olla avoin uudelle joululle. Myönnän, että aluksi jännitti, ehkä salaa kauhistutti ja nousi pala kurkkuun, kun jätän rakkaan äiskän kotiin, mutta päätin olla ajattelematta tuota yhtään enempää vaan ajatella enemmänkin niin, että tämä on ihana juttu ja tästä voi tulla paras joulu ikinä! Mistä sitä tietää. Äiskäkin oli oikein sinut tämän asian kanssa ♡
Viime viikolla huomasin, että minulla on jotenkin tyhjä olo. Semmoinen tyhjä ja rauhallinen olo. Ei olekkaan mielessä pitkää listaa ruuista tai siivouksista tai muista tekemättömistä jutuista. Tai pyöritellyt mielessä minkälaisen kattauksen sitä tekee ja ehtiikö sitä hakemaan havut pöytään vai ei. Toki tuostakin touhusta olen nauttinut, vaikka välillä onkin lähtenyt vähän lapasesta ;) Enemmänkin nyt olen päässäni pohtinut, että minkä kirjan luen autossa vai kuuntelenko äänikirjoja, haaveillut hiihtämisestä ja selaillut eri joululeffoja. Alkanut odottamaan tätä joulua koko ajan enemmän ja enemmän. Itsekseni olen kuulkaas nyt useana iltana löhönnyt sohvalla, juonut glögiä ja nauttinut tästä tyhjästä olosta. Poltellut kynttilöitä enemmän kuin ikinä ja lisäillyt koristeita sinne tänne, vaikka en olekkaan jouluna kotona. Elänyt tässä hetkessä. Onneksi uskalsin uudistaa vanhaa kaavaa ja ottaa tämän tyhjän olon vastaan.
Tästä joulusta tulee varmasti ihana ♡
EDIT: Prinsessa on syntynyt ♡♡♡
0 kommenttia