Noh, mentiinkö sieltä, mistä aita oli matalin?

By Värikkäästi valkoinen by Annina - 8/12/2019

Heippa! Päk in pisnes, täällä ollaan taas. Kone on pörissyt jo parisen viikkoa töiden merkeissä ja nyt alkaa pöristä tämäkin. Sen verran on jo startattu, että ulkoasua on vähän päivitetty ja freesattu. Loma teki terää siis kaikinpuolin. Uusia idiksia ja motivaatiota kerätty. Avasin koneen tasan kerran lomalla ja sekin oli työjuttu. Muuten pysyi kiinni. Ei niinkään, että olin niin päättänyt, mutta ei vaan tullut fiilistä avata sitä. Mutta kuulkaas, nyt on fiilistä taas :)





Kesäloma meni aivan mökkihöperöityneenä ja tuo sai aivot narikkaan. Sinne ylähyllylle. En tiedä onko ne sieltä vieläkään täysin palautunut, mutta pikku hiljaa ollaan taas arjessa kiinni. Alkaa järki juoksemaan. Ja kun oli tarkoitus mennä lomalla sieltä missä aita on matalin, niin voi kyllä, sieltä mentiin. Just ja just jalka nousi, jos tiedätte mitä tarkoitan.  Ei suunniteltu, eikä sen koommin pohdittu mitä tehdään. Eikä me kyllä mitään saatukkaan aikaiseksi. Polttopuut hakattiin haloiksi,  liiteriin ja thats it :) 




Tämä oli eka kesä uudella mökillä ja eipä ollut tarkoituskaan oikeastaan muuta kun elellä ja olla ja tehdä lisää tuttavuutta. Vähän haistella,  maistella ja fiilistellä. Miltä tuntuu olla koko loma siellä ja nähdä ekaa kertaa kesä kokonaisuudessaan. Eikä ollut mitään mitä odottaa, kun ei yhtään tiennyt mitä tuleman pitää. 




Hyvinhän me tultiin toimeen. Niin hyvin, että ei liikuttu mökiltä koko loman aikana, kun pari kertaa kylään ja äkkiä takaisin. Pakolliset kauppareissut toki viikottain, mutta muuten oli hyvä olla mökillä. Vieraitakin saimme melkein koko lomaksi. Kiitos heille ♡ Muutamat tulivat vielä toistamiseenkin ja toivon todella, että siitä tulee joka kesäinen rutiini. Lasten ystäviä tuli ja meni junalla ja he taisivat viihtyä myös.  Joka päivä kiitin mielessäni hiljaa tuosta paikasta ja välillä nipistin itseäni. Ehkä vähän epätodellistakin. Ihastus muuttui rakkaudeksi tänä kesänä ja paikasta tuli meidän yhteinen turvapaikka. Koko perheen. 





Arki oli ihan hyvä aloittaa pitkän loman jälkeen ja heti ensimmäisen työviikon jälkeen starttasin taas mökille. Tällä kertaa tuon yhden erityisen kanssa ja aivan kahdestaan. Ja se olikin sellainen vkl, että laitettiin maailma uuteen uskoon joka kolkalta ja parannettiin, niin, että nyt o hyvä ;) Huh huh. Tiedättekö, kun jostain tulee kylmikset, ihan nyt vaikka jostain biisistä, niin meikäläisellä tulee tuosta viikonlopusta. Tuon reissun muistaa vielä pitkään ja jonka toivoo pian uusiksi. Eikä vaatinut muuta kun extempore päätöksen lähteä mökille ja jättää muut kotiin :)  Antoi sitäkin enemmän ♡




Viime viikko menikin sitten alkuviikon puhaltelun jälkeen (kovaa touhua tuo maailman parannus) toisenlaisen tuulenpuuskan merkeissä.  Nimittäin kotona hääräten ja suorittaen hulluna kaikki nurkat ja kaapit kuntoon. Tää on joka syksyinen ihme mielentila häiriö, mihin alkaa jo tottumaan itse. Muu perhe ei niinkään. Tää on just se raivonvallalla siivoaminen ja paikkojen laittaminen kuntoon ja kaiken turhan karsiminen. Ja ehkä muutaman ihan tarpeellisenkin karsiminen. Noh siitä selvittiin ja perherauha on taas palautettu. Ensi syksyä odotellessa..

Tästä se lähtee tämänkin pyörä taas pyörimään, tervetuloa mukaan, toivottavasti viihdyt mukana ♡

 allekirjoitus

  • Share:

You Might Also Like

0 kommenttia